perjantai 29. toukokuuta 2015

Elossa ja ruosteessa!

Tarkoitus oli jatkaa blogin päivittämistä vähintään viikottain, mutta ulkomaille muutto olikin yllättävän rankka prosessi. Mutta! Täällä ollaan, vahvasti elossa, mutta taidot ruosteessa. Yli kuukauden ompelutauon jälkeen koneen ääreen loikkaaminen tuntui vaikealta, matkan varrella säädöt olivat muuttuneet ja tuntui, että piti aloittaa koneisiin tutustuminen ihan alusta (kyllä, edelleen olen sitä mieltä, että koneet ovat yksilöitä ja siten vaativat ihan tietynlaista ymmärrystä, jotta toimivat parhaalla mahdollisella tavalla). On öljytty ja harjoiteltu ja menty asioiden edelle ja mokattu, mutta vihdoinkin alkaa näyttää siltä, että yhteinen sävel on jälleen löytymässä. 

Kantinkääntäjiäkin on saapunut kaksin kappalein, leveämpi ja kapeampi. Ihan kaikkien materaaliyhdistelmien kanssa ei vielä olla päästy hyvään lopputulokseen, mutta onneksi peruselastaanitrikoo + ohut resori on jo hanskassa, koska niitä tulee eniten käytettyä. 

Niin. Harjoitusompeluksia. T-paitoja, leggingsejä ja joogahousuja. Ensimmäisiä lapselle, jälkimmäisiä itselle. Ehkä kohta uskallan kokeilla jo jotain monimutkaisempaakin. Ehkä. Ihanimpien kuosikankaiden käyttöön on aika korkea kynnys, koska niitä ei ole helposti saatavilla lisää! Postikulut saarelle maksaa helposti kolme kertaa sen, mitä Suomessa, eikä tietenkään mitkään postikuluttomuuskamppikset koske ulkomaille postittamista. Onneksi meille on tulossa vieraita pitkin kesää, joiden matkalaukkuihin voi ujuttaa hyvää kotimaista resoria ja muutamia ihanuuksia.

Saa täältäkin kangasta, toki. Joustavissa valikoima on pienempi, mutta ihan riittävä. Yksivärisiä luomuja saa metsästää enemmän kuin suomessa, mutta jos luomuudesta on valmis tinkimään, saa kaikkia perusvärejäkin ihan hyvin. Muutamia ihania suomalaiskuoseja tulee tännekin tiettyihin kauppoihin, ja onnekseni niitä ei myydä samaa tahtia loppuun, kuin kotimaisissa kaupoissa :) 

Mutta niihin t-paitoihin! Leggareista ja joogapäntseistä ei ole kuvia tulossa :D






Kaksi neppilistallista  perusteeppaa syntyi melkein ongelmitta ja kantinkääntäjällä kelpaa huristella hihansuut ja pääntiet tosta noin vain! Sen sijaan avaruudellinen hahmotuskyky on kovilla, kun pitäisi tajuta, että kuinka paljon kangasta kummalle puolelle halkiota tulee ja miten ne taitetaan ja niin edelleen. 

Salmiakkikangas Tyglyckalta ja harmaa raitakangas Noshia. Luomua molemmat.






Neppilistallinen oli tästäkin tulossa, mutta... No, kun ei nappaa, niin ei nappaa. Tappelin yhden illan yrittäen saada listan onnistumaan, mutta jokainen yritys vain pahensi tilannetta. Lopulta myönnyin ja leikkasin kokonaan uuden etukappaleen sen runnellun tilalle. Yöpaitafiilareita vähentääkseni tein hihoihin leveät kanttaukset (feikkaamaan käänteitä) ja nepparikiinnitteiset tampit, kun nepparivarastostakin löytyi täsmälleen oikean sävyisiä muovineppejä. 

Kangas on tietty Noshia :)

Näiden lisäks on olemassa kasa keskeneräisiä paitoja, joihin on yksinkertaisesti mennyt hermo. Milloin kanttaukset ei asetu, milloin oikean värinen lanka loppuu kesken ja mitä vielä. 

Ompelemisen lisäksi tuntuu, ettei kirjoittaminenkaan oikein nyt lähde. Anteeksi vaan, ihan kamalan tönkköä ja vivahteetonta kieltä. Yöks. Yritän palata asiaan ja nauttia näistä viimeisistä kuukausista, kun lapsi oikeasti käyttää tekemiäni vaatteita päivittäin. Syyskuussa lapsi sirtyy R-luokalle ja saa ensimmäisen koulupukunsa. Iiks ja sniisk.

Pus!

perjantai 3. huhtikuuta 2015

Puukässää!

Uutta kotia askarrellessa rättikässä on jäänyt vähemmälle. Sen sijaan olen rakentanut. Ja sahannut, purkanut, naulannut, ruuvannut, maalannut ja niin edelleen.

Kotona on kolme isompaa projektia meneillään, joista keskimmäinen, lapsen sänky, toivottavasti valmistuu pitkän viikonlopun aikana. Kuviakin lupaan heti sitten joskus :)

Instagram päivittyy ahkerammin kuin blogi tällä hetkellä, kun kamera on edelleen muuttolaatikossa ja suurin osa kuvista tulee joka tapauksessa räpsittyä kännykällä. 

Elossa kuitenkin. Ja pää täynnä ideoita kesämekoista ja shrotsihaalareista! Sen verran olen kuitenkin ompelurintamaakin pitänyt mielessä, että olen vihdoinkin tilannut itselleni kantinkääntäjän. Ja ihan varovaisesti vertaillut peittareita...

Palataan, pus!

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Muilla mailla

Ensimmäinen viikko uudessa kotikaupungissa takana. Käsityörintamalla edistystä on tapahtunut neljän kerroksen verran puolison villasukkaa. Ompelukoneet muhivat edelleen varastossa Suomessa odottamassa kuljetusta. 

Ehkä vielä joskus pääsen palaamaan käsitöiden pariin, toivottavasti jo parin viikon sisällä. Nyt kuitenkin suurin osa ajasta menee ihmetellessä ja tutustuessa kaikkeen uuteen. Ihan lähtien jo lämmityksestä. Miten vaikeaa voi olla saada asunto sopivan lämpimäksi? Täällä on joko jäätävän kylmää, tai kuumaa kuin saunassa. En hanskaa tätä hommaa vielä kovin hyvin... :D

Jotta ei ihan kuvatonta postausta tarvitsisi laittaa, on tässä käsittelemätön pikaräpsäys uuden olohuoneen sohvalla loikoilevasta lapsosesta. Jalassa Noshin ihanan mintun sävyisestä farkkucollegesta ennen muuttoa ommellut farkut ja EK:n palalaarista noukitusta musta-valkoisesta ribbitrikoosta tekaistu pertsa. Ei ihan käsityöblogi-laatua, eikä vaatteitakaan oikein näy, mutta eniveis :)


maanantai 9. helmikuuta 2015

Sydämekäs

Kankaat pitäisi reilun viikon päästä olla vakuumipusseissa siisteissä pinoissa valmiina viettämään seuraavat kaksi viikkoa erilaisissa varastoissa ja rekoissa. Ja ompelukoneet myös, tosin niitä ei tarvitse vakuumipussiin laittaa. Toisin sanoen mulla on reilu viikko aikaa ommella lapselle kevätvaatteita. Sellaisia tarpeellisia. 

Eilen alkanut itsepalvelukirppisvuoro verotti lapsen vaaterekkiä raskaalla kädellä, sillä siellä oli paljon sellaisia juuri sopivia, mutta ehkä jo kahden viikon päästä pieniä vaatteita. Jäljelle jäi muutamat housut ja pari hassua paitaa (no, okei. Ehkä viidet molempia). Ei yhtään jumpsuitia tai yöpukua! Alusvaateosiokin on vähän niin ja näin. Yhteenvetona: pitäisi ommella perusvaatetta. 

Ja mitä sitten ompelin? No collegeliivin, tietty! Koska sellainenhan on todella tarpeellinen, välttämätön kerrassaan. 





Kaavoina on käytetty 104-senttisen peruspaidan etu- ja takakappaletta, joita on levennetty, lyhennetty, venytetty, vanutettu, kädenteitä avarrettu ja muuta sellaista. Hupun leikkasin kankaasta vapaalla kädellä. 

Kangas on ihanaakin ihanampaa joustocollegea, jota onnistuin vaihtokauppaamaan itselleni juuri tähän tarkoitukseen sopivan palan. Huppu on vuoritettu epämääräisellä palalla jotain valkoista trikoota ja helmassa, kädenteillä ja napituslistana puhtaanvalkoista resoria Eurokankaasta. 





Kangasta ei ihan riittänyt huppuun, joten pienellä kikkailulla sain aikaiseksi melkein-hupun. Tuollaisen koristeen, joka näyttää ja tuntuu hupulta, mutta on liian pieni laitettavaksi päähän. Koska olihan se huppu nyt saatava! Liivi suorastaan vaati sitä. 





Liivi testattiin tänään tositoimissakin. Hyvin on Hoplopinkestävä ja tanssipeliyhteensopiva. Tykkään! Seuraavaksi jos yrittäisi saada aikaiseksi niitä kevätvaatteita. Ehkä ainakin yksi puuvillatakki retrokankaasta, muutaman wnb-farkut ja jokunen henley ja hupparikin. Ja toinen collegeliivi, koska onhan toi nyt aika söpö. 

maanantai 2. helmikuuta 2015

Unisex-tunika, vol. 1

Vihdoinkin olen ehtinyt a) ommella ja b) kuvata ompelukset. Vihdoinkin. 

Eilen illalla pyörittelin jälleen kerran ajatusta unisex-tunikasta, joka olisi jotain muutakin, kuin ylikokoinen T-paita. Pyörittelin erilaisia hiharatkaisuja, halkiota, neppareita, nappeja ja koristuksia. Tässä versiossa juttuna on epäsymmetrinen helma. Seuraavaan versioon lisäisin ehkä vielä rintataskun kontrastivärisestä kankaasta. Ehkä. 




Kaavana on perusraglan koossa 110 cm. jonka helmaa pidensin ja kaarsin vapaalla kädellä ja perstuntumalla. Hihat jätin väljiksi ja vajaamittaisiksi. Vajaamittainen hiha ei jää koskaan liian lyhyeksi. Koska tykkään pitkäikäisistä vaatteista, pyrin uusissa kaavakokeiluissa suunnitelemaan mahdollisimman monet ominaisuudet muuntuviksi, usealle koolle sopivaksi. Tässä tunikassa näitä ominaisuuksia on hihojen lisäksi raglanleikkaus, joka istuu monenkokoiselle hartialle ja kaiken kaikkiaan väljä mitoitus ja moneen tarkoitukseen sopiva pituus. Ensimmäisenä tästä jäänee pieneksi kainalo-olkapää -väli. 




Tunikaa tehdessä harjoittelin saumurin ominaisuuksien hyödyntämistä, tällä kertaa kuminauhapaininjalan käyttöä. Helma ja pääntie on molemmat huoliteltu framilonilla, jonka olen ko. paininjalkaa käyttäen kiinnittänyt (ilman kiristystä) ja kääntämisen jälkeen päältä kaksoistikannut. Yllättävän helppokäyttöinen oli tämäkin toiminto ja varmasti pääsee käyttöön jatkossakin!

Lisäksi Kusti polkaisi meille uusia ompelumerkkejä omalla logolla. Olen vallan ihastunut ja tykästynyt! Merkit on tilattu täältä. Hinta oli hiukan korkeampi, kuin joillakin muilla vastaavilla, mutta toimitus oli nopeaa (kaksi viikkoa!) ja asiakaspalvelu mukavaa. Todennäköisesti tilaan jatkossakin.




Kuten kuvien taustoja katsomalla saattaa ymmärtää, on meillä meneillään aikamoinen muuttokaaos. Suurin osa huonekaluista on myyty ja lähes kaikki ei-päivittäisessä käytössä olevat tavarat on talletettu muuttolaatikoihin. Sopivaa kuvaamispaikkaa on ollut hiukan hankala täältä sekamelskan keskeltä löytää. Muutaman viikon päästä pääsenkin jo ottamaan kuvia uuteen englanninkotiin, jossa on (epätyypillisesti) isoja ikkunoita ja avaria tiloja. Ja kevätkin jo vähän pidemmällä. 

maanantai 26. tammikuuta 2015

Elämme jännittäviä aikoja vol. 2

Pian yrityksen perustamisen jälkeen saimme lisää muutosuutisia. 





Puolisoni sai vakituisen työpaikan Englannista, joten kulunut viikko on mennyt asuntoa etsiessä ja muuttofirmoilta tarjouksia kysellen. Kaiken sen lomassa olen yrittänyt lukea englanninkielistä lakitekstiä ja ymmärtää, että kuka maksaa verot ja mihin, jos toiminimelläni jatkan. En tiedä vieläkään.

Jännittäviä aikoja siis. Tärkeimpänä pohtimisen aiheena on toki ollut rakkaiden koneiden kuljettaminen turvallisesti uuteen määränpäähänsä. Ajattelin pakata ne kankaiden väliin ja tilkitä mahdolliset kolot lankakerillä. 

Näillä eväillä on taas ollut hiukan hiljaista ompelurintamalla, mutta kyllä se taas tästä. On täällä yhdet pallotaskuhousut ja yksi laskospaita valmistunut. Ehkä ne vielä joskus pääsee tännekin asti :) 

Cheers!


keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Elämme jännittäviä aikoja

Blogi on nuori, ompeluharrastuskin vasta muutaman vuoden vanha ja koulutusta alalle tasan nolla vuotta, mutta siitä huolimatta pienellä yllytyksellä olin valmis pistämään nimen alle ja byrokratian rattaat pyörimään. Kevään aikana Made With PRKL avaa oman pienen nettikaupan Etsyyn, josta löytyy pieniä eriä itse kaavoitettuja ja toteutettuja vaatteita alusvaatteista asusteisiin ja kaikkea siltä väliltä.

Yömyöhään selattuja verohallinnon sivuja ja ohjeita sekä vimmaista kaavoitusta ja luonnoskirjaan raapustelua, ideointia ja omien linjojen vetämistä. Sitä täällä on tehty tämä vuoden alku. Sivutoiminen yrittäjyys toiminimellä kuulosti pelottavalta, mutta olikin lopulta melko simppeli homma. Nyt vain odotetaan ja jännitetään, että mikä nimiehdotuksista menee lopulta läpi!

Toivottavasti piakkoin saan taas jotain ommeltua blogiinkin asti, toistaiseksi aika on mennyt paperitöiden ohessa mallikappaleiden ompelemiseen ja koekäyttöön. 

Wish me luck!